Järvi-Suomessa sijaitseva Lammintauksen sukutila

  

Tila sijaitsee Tuusniemen kunnan Juurikkamäen kylässä. Lammintaus on puolet alkuperäisestä Mäkelän kantatilasta, joka on ollut Räsästen suvun hallinnassa vuodesta 1611 lähtien. Kantatila on jaettu kahden veljeksen kesken lähes kahdeksan vuosikymmentä sitten, jolloin muodostui nykyinen Lammintauksen tila. Tila sai nimensä siitä, kun kantatilan ja uuden tilan välissä oleva lampi piti kiertää lammen pohjoispään kautta päästäkseen uudelle tilalle. Kantatilalta katsoen uusi tila jäi näin ollen lammen taakse, joten oli varsin luonnollista, että tilan nimeksi muodostui Lammintaus.

  

Luojaansa luottaen ja itseään säästämättä ovat suvun jäsenet sukupolvesta toiseen sinnitelleet jo neljäsataa vuotta, kasketen, kuokkien ja kyntäen saadakseen perheilleen jokapäiväisen leivän. Helppoa se työ ei ole ollut kivisillä pelloilla ja upottavilla hallaisilla suomailla. Niinpä isät manalle menneet haastavat haudoistaan;

"Maa soineen metsineen oli vihollinen, jonka valtaa vastaan minäkin taistella koitin,

sain sen minkä taistelussa voitin.

Se oli alistumista alle hallan jään, ikiluottamusta mullan uuteen voimaan,

mi suven tähkäharput saattaa soimaan".

  

Sukupolvien pitkäketju on aina arvostanut ja kunnioittanut edeltäjiensä aloittamaa työtä. Tuohon neljänsadan vuoden jaksoon mahtuu monenlaista viljelymenetelmää kaskeamisesta ja kuokkimisesta aina tämän päivän koneellistettuun viljelyyn. Ajan jaksoon on mahtunut myös suuret nälkävuodet 1695-1697, jotka koettelivat myös kovasti tätä Juurikkamäen kylää. Koko maassa oli suuri nälänhätä, jolloin arveltiin jopa neljäsosan Suomen kansasta menehtyneen nälkään ja tauteihin. Noista nälkävuosista ja muistakin alueen elämästä voi lukea alueen historiasta kertovasta kirjasta; Saloilla ja kylänmailla (saatavissa tilalta).

  

Vuosisatojen saatossa kalastus ja metsästys ovat tuoneet lisäsärvintä ruokapöytään. Perinteisesti tilalla on opittu elämään omavaraisesti. Lammintauksen tilalla varsinaisesta maanviljelystä luovuttiin 1990-luvun alussa. Nykyisin tila toimii metsätilana, vähäistä kotitarveviljelyä lukuun ottamatta.

 

  

  

© Ulla Räsänen 2015